Ryhmän perustaminen

Voit koota kahdesta kymmeneen samanhenkistä ystävää tai tuttavaa jakamaan harjoitellessa saatuja kokemuksia keskenään. Kenenkään ei tarvitse ennalta vakuuttaa uskovansa harjoitukseen tai muutenkaan sitoutua mihinkään erityisesti. Riittää, että asenne on avoimen myönteinen ja osallistujat haluavat kokeilla anteeksiannon vaikutusta – ainakin kerran.

Hyvä kokoontumisten tiheys on viikon tai kahden välein. Säännöllinen tapaaminen muistuttaa sopivasti harjoittelusta. Jos väli on pitempi, kiinnostus laimenee helposti. Muiden kokemusten kuuleminen innostaa yleensä itseäkin jatkamaan ja seuraamaan harjoittelun vaikutuksia tarkemmin.

Kun sovittu ryhmä kokoontuu, on tärkeää, että jokainen saa kertoa kokemuksistaan juuri sen verran kuin itse haluaa. Hiljaisemmatkin rohkaistuvat kuitenkin jakamaan kokemuksiaan, mikäli jokaiselle varataan oma puheenvuoronsa. Jokainen voi vuorollaan keskustelun virittämiseksi vastata aluksi esimerkiksi tällaiseen sarjaan kysymyksiä. Homaa myös, ettei näihin kysymyksiin voi vastata ”väärin”:

• Oletko muistanut (ehtinyt, jaksanut, viitsinyt, uskaltanut) tehdä anteeksiantoharjoitusta? Miten paljon?

• Jos kyllä, miltä se on tutnunut? Onko se ollut helppoa vai vaikeaa?

• Miten olet nukkunut harjoittelun alettua ja sen jatkuessa?

• Onko harjoittelu vaikuttanut uniin, niiden määrään tai laatuun?

• Onko sinussa tapahtunut muuttumista harjoittelun aikana, oletko itse huomannut tai ovatko muut kertoneet muutoksista?

• Onko harjoittelusi kohteena ollut muita ihmisiä kuin sinä itse?

• Jos kyllä, oletko tavannut heitä? Onko heissä tapahtunut muuttumista?